Lingua Finnica

E Vicipaedia
Salire ad: navigationem, quaerere
Lingua Finnica
IPA: [ ˈsuo.mi ]
Taxinomia:

Uralica
 Finno-Ugrica
  Finno-Lappica
   Finno-Baltica

    Lingua Finnica
Locutores: 6 500 000
Sigla: 1 fi, 2 fin, 3 fin
Status publicus
Officialis Finnia, Unio Europaea
Privata Carelia, partes Sueciae, Norvegiae, Russiae et Estoniae
Litterae: Abecedarium Nordicum
Scriptura: Latina
Procuratio: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus
Familiae linguisticae coloribus Vicipaediae pictae
Familiae linguisticae coloribus Vicipaedicis pictae
Ubi homines finnice loquuntur
Caeruleus: Lingua publica
Viridis: Lingua privata

Lingua Finnica[1] est una ex linguis Balto-Finnicis, quae ad ramum Finno-Ugricam linguarum Uralicarum pertinet. Ex linguis Finno-Ugricis tres tantum linguae, q.s. Finnica, Estonica, Hungarica, statu publico utuntur.

De Finnice loquentibus[recensere | fontem recensere]

Circiter 4.9 miliones hominum sunt, qui lingua Finnica utuntur sermone patrio, secundo autem sermone plus dimidia pars milionis. Praeterea Finnice loquentes habitant in Suecia (c. 300 000), Norvegia (c. 12 000), Carelia orientali et Ingria (50 000-100 000) atque alibi, sicut in Australia et Civitatibus Foederatis Americae.[2]

Linguae Finnicae primum lexicon: Danielis Iuslenii Fennici Lexici Tentamen, 1745

Grammatica[recensere | fontem recensere]

Lingua Finnica ad linguas agglutinativas pertinet.

Abecedarium[recensere | fontem recensere]

Linguae Finnicae abecedarium primus compegit Michael Agricola.

Abecedarium Finnicum abecedarium Nordicum est:

A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S T U V W X Y Z Å Ä Ö

a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z å ä ö

Nomen[recensere | fontem recensere]

  • 2 numeri
    • Singularis
    • Pluralis

Verbum[recensere | fontem recensere]

Exemplum declinationis casuum[recensere | fontem recensere]

Casus Singularis Pluralis Latine*
Nominativus kirja kirjat 'liber/libri'
Partitivus kirjaa kirjoja 'librum/libros'
Genetivus kirjan kirjojen 'libri/librorum'
Accusativus kirjan kirjat 'librum/libros'
Essivus kirjana kirjoina -
Translativus kirjaksi kirjoiksi -
Inessivus kirjassa kirjoissa 'in libro/libris'
Elativus kirjasta kirjoista 'ex libro/libris'
Illativus kirjaan kirjoihin 'in librum/libros'
Adessivus kirjalla kirjoilla 'apud librum/libros'
Ablativus kirjalta kirjoilta 'a libro/libris'
Allativus kirjalle kirjoille 'ad librum/libros'
Comitativus - kirjoineen 'cum libro/libris'
Abessivus kirjatta kirjoitta 'sine libro/libris'
Instructivus - kirjoin 'libro/libris'

* N.B. Conversiones non exactae sunt.

Declinatio nominum Finnicorum Latina[recensere | fontem recensere]

Finni, qui eximii Latinistae sunt, suum habent modum indigena[3] nomina propria Latine declinandi:

Finnice IPA Latine Exemplum
-o -o, -onis Tornio, Tornionis[3]
-a -a, -ae Forssa, Forssae[3]
-aa -ɑː -aa, -aae?[4] Akaa, Akaae
-a -ä, -ae[5] Mäntsälä, Mäntsälae
-ää-aa -æː -ää, -aae?[4] Hyvinkää, Hyvinkaae
-i -i -i, -is Hiisi, Hiisis[3]
-en -ɛn -en, -is Kaskinen, Kaskinis[3]


Exemplum: Pater noster[recensere | fontem recensere]

Finnice[recensere | fontem recensere]

Isä meidän, joka olet taivaissa

Pyhitetty olkoon sinun nimesi.

Tulkoon sinun valtakuntasi.

Tapahtukoon sinun tahtosi,

myös maan päällä niin kuin taivaassa.

Anna meille tänä päivänä meidän jokapäiväinen leipämme.

Ja anna meille meidän syntimme anteeksi,

niin kuin mekin anteeksi annamme niille, jotka ovat meitä vastaan rikkoneet.

Äläkä saata meitä kiusaukseen,

vaan päästä meidät pahasta.

Aamen.

Latine[recensere | fontem recensere]

Pater noster, qui es in caelis,

sanctificetur nomen tuum.

Adveniat regnum tuum.

Fiat voluntas tua,

sicut in caelo, et in terra.

Panem nostrum cotidianum da nobis hodie,

et dimitte nobis debita nostra,

sicut et nos dimittimus debitoribus nostris.

Et ne nos induxeris in tentationem,

sed libera nos a malo.

Amen.

Notae[recensere | fontem recensere]

  1. Reijo Pitkäranta, Suomi-latina-suomi-sanakirja: Lexicon Finnico-Latino-Finnicum (Helsinki 2002).
  2. Institutum linguis domesticis investigandis.
  3. 3.0 3.1 3.2 3.3 3.4 1998, Tuomo Pekkanen, Kalevala Latina, p. 14: "Ea nomina, quae verti non possunt, Latine declinavi: Ahto -onis, Kullervo -onis, Sariola -ae, Hiisi -sis, Väinämöinen -möinis, Lemminkäinen -käinis, Ilmarinen -rinis, etc., ut apud nostrates assolet."
  4. 4.0 4.1 Warning icon.svg Fons nominis Latini desideratus (addito fonte, hanc formulam remove)
  5. Idem, 9.378: "Stetit olim Tyrjae torrens." (=Fin. Tyrjän koski)